Sarja · Osa 3 / 6
Miksi maksut siirtyvät kohti lohkoketjuinfrastruktuuria
24/7 selvitys, rajat ylittävät siirrot, stablecoinit ja automaatio: miksi yritykset testaavat lohkoketjua maksuihin – ja miksi se ei ole automaattisesti nopeampaa tai halvempaa.
Maksut vaikuttavat välittömiltä – selvitys ei usein ole
Kortin vilauttaminen tuntuu välittömältä, mutta maksu ei ole sillä hetkellä valmis. Valtuutus tapahtuu sekunneissa; varsinainen selvitys pankkien, korttiverkkojen ja kauppiaiden välillä voi kestää yhden tai useamman arkipäivän. Kansainväliset siirrot voivat kestää vielä pidempään, kulkien useiden korrespondenttipankkien kautta.
Kuluttajille tämä viive on enimmäkseen näkymätön. Yrityksille se sitoo käyttöpääomaa, vaatii täsmäytystä ja luo katkaisuajankohtia, jotka eivät vastaa globaalia, jatkuvasti käynnissä olevaa taloutta. Tämä viive on tärkein syy, miksi yritykset tarkastelevat lohkoketjupohjaista infrastruktuuria.
Mitä yritykset tutkivat
Ympärivuorokautinen selvitys: jaetut tilikirjat eivät sulkeudu viikonloppuisin tai pyhäpäivinä, joten arvo voi liikkua ja selvitä milloin tahansa. Kansainväliset siirrot: stablecoinit voivat liikkua maiden välillä ilman useita välikäsiä, mikä on erityisen merkityksellistä siellä, missä perinteiset siirtoväylät ovat hitaita tai kalliita.
Vähemmän välikäsiä: kun useat osapuolet käyttävät samaa tilikirjaa, heidän ei tarvitse ylläpitää erillisiä tietoja ja täsmäyttää niitä jälkikäteen. Automaatio: maksut voidaan liittää älysopimuslogiikkaan, esimerkiksi varojen vapauttamiseen tavaroiden vastaanoton yhteydessä. Maksupalveluntarjoajat, fintech-yritykset ja jotkut suuret pankit toteuttavat pilotteja tai toimivia palveluita näillä alueilla.
Asiallinen vertailu
Lohkoketju ei ole automaattisesti nopeampi tai halvempi. Monet kotimaiset pikamaksujärjestelmät selvittävät jo maksuja sekunneissa hyvin alhaisin kustannuksin. Korttiverkot tarjoavat kuluttajansuojia, kuten takaisinveloituksia, joita lohkoketjusiirrot eivät oletuksena tarjoa. Lisäksi joidenkin lohkoketjujen verkkomaksut voivat nousta jyrkästi kysynnän kasvaessa.
On myös lisävaiheita, jotka on helppo unohtaa: rahan muuntaminen pankkirahasta tokeneiksi, sääntelytarkastukset, lompakon turvallisuus ja kirjanpito. Kun nämä otetaan huomioon, etu riippuu vahvasti verrattavasta maksujärjestelmästä ja käyttötapauksesta. Kotimaisessa vähittäismaksussa hyöty voi olla pieni; kansainvälisessä yritysmaksussa viikonloppuna se voi olla merkittävä.
Missä siitä on yleensä hyötyä
Vahvimmat käyttötapaukset nykyisin jakavat muutaman piirteen: maksut ylittävät rajoja tai aikavyöhykkeitä, useat osapuolet tarvitsevat saman tiedon, selvityksen nopeus vaikuttaa likviditeettiin tai prosessit ovat riittävän toistuvia automatisoitavaksi.
Esimerkkejä ovat kassavirran siirrot globaalien yritysten tytäryhtiöiden välillä, maksut kansainvälisille freelancereille tai toimittajille sekä selvitys maksupalveluntarjoajien välillä. Monissa näistä tapauksista lohkoketju ei korvaa asiakasrajapinnan maksutapaa lainkaan – se toimii taustalla, kun käyttäjät näkevät tutut käyttöliittymät.
Mitä on vielä ratkaistava
Käyttöönotto riippuu muustakin kuin teknologiasta. Selkeä sääntely, luotettavat yhteydet pankkitilien ja lohkoketjuverkkojen välillä, yhteentoimivuus eri ketjujen välillä sekä vankat standardit identiteetille ja sääntelyn noudattamiselle ovat kaikki vielä kehitysvaiheessa.
Turvallisuus ja operatiivinen kestävyys ovat yhtä tärkeitä kuin nopeus. Maksujärjestelmä on hyödyllinen vain, jos yritykset luottavat sen toimivuuteen joka kerta ja tietävät, mitä tapahtuu, jos jokin menee pieleen.
Infrastruktuurikerros, ei vallankumous yhdessä yössä
Todennäköisin kuva ei ole se, että lohkoketju korvaa olemassa olevat maksujärjestelmät, vaan että siitä tulee yksi infrastruktuurikerros lisää – valitaan, kun siitä on todellista hyötyä, ja yhdistetään jo toimiviin järjestelmiin.
Kaikille aihetta seuraaville hyödyllinen kysymys on aina sama: mihin verrattuna, kenelle ja millä ehdoilla? Tämän kysymyksen esittäminen erottaa todellisen kehityksen markkinoinnista.
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain koulutustarkoituksiin eikä ole taloudellista, sijoitus-, vero- tai oikeudellista neuvontaa.
